14.04.2006 - Club Teatria, Oulu

liian pitkälle perjantaille, eli tuttavallisemmin pitkäperjantaille oli buukattu Oulun Club Teatrialle vähemmän pyhimyspainotteinen möykkäliitto koostumukseltaan Mary-Dieselbunny-Lieteallas. paikka toki oli tuttu entuudestaan sekä isompien konserttien puolesta että myöskin puolitettuna klubityyppisenä ratkaisuna. Teatrian akustiikka ei ole niin äärimmäisen kiehtova aikaisempien korvatallenteiden muistin mukaan, mutta miksaustiskin taakse asettui tuttu ja luotettava ääniaaltojen veistäjä; Suomen, Euroopan ja maailman livemiksaajien kärkikirveenpäähän sijoittuva Eero Vuolukka. vanha soittajan sananlasku: jos Eero ei saa väännettyä soundia kohilleen, niin sitte bändille on syytä vaihtaa vaipat.

Oulun keikkatarjonta tänä pääsiäisenä lähenteli Niagaran putouksia: paljon, lujaa ja märkää. lievä kutina yleisön lukumäärästä kynti takaraivoa, mutta Teatrian takahuoneosasto hiveli moiset ajatukset pois pääkopasta. ehkä parasta ikinä sekä tilojen että tarjoilun puolesta. roudaus ja soundcheckit vedettiin kohtuuleppoisissa meiningeissä: pientä tavaroiden lainailua ja säätämistä, ääretöntä tupakointia ja huonoja juttuja faderit miinuksella. suurimmat ongelmat piilivät lavasoundin kanssa, sitä on nimittäin isommalla lavalla kohtuuhankala saada kohdilleen tämmöiseen rytistykseen. soittaminen ja biisit läytyvät silti luista, ytimistä ja perslihoista, joten eipä stressiä.

soitanto-osio lähti yhdeksän jälkeen käyntiin. illan aloittaja Lieteallas veti agripunkkinsa vähän niin sanotusti tiukasti, jopa liian tiukasti punkorkesterin pirtaan. lisäherkkua toi solisti-basisti Kauppilan luonnonläheinen esiintymisasu kelmeine pakaroineen. toisesta vedosta vastasi kivekäs (stoner? stoned? molemmat?) Dieselbunny, pikaisella katsastuksella omaan keikkaan valmistautuessa pörinäthän oli siellä kohillaan lavapresenssin lisäksi. ekstraesiintyjäksi olimme kutsuneet palasen oululaisen musiikin historiaa Esko Lassilan ja akustisen kitaran symbioosissa. mies ja ääni, ei siihen näköjään muuta tarvita.

Mary-keikkasetti koostui enimmäkseen vanhoista kappaleista. kusi- ja traktori-introjen jälkeen illan avaajana toimi toistaiseksi julkaisemattoman levyn tuplabassarirytyytys Ajan takaa, joka näytti olevan isku nyrkillä palleaan. hirviää tykitystä. soljuva Minä palan / Ihmisraunio -tuplapaketti perään ja koneeseen lisää kierroksia. vaikka yleisöä loppujen lopuksi tuli paikalle vähän (vanhaksiko te ootte tulossa?), se vähäkin näytti olevan samalla aaltopituudella: tissit ja moshpitti bongattu. tusina biisejä ryöpytettiin, joiden joukossa toisena uutena vetona videobiisi Helvettiin. näytti kelpaavan, kiitos siitä. spesiaalikiitokset lähtevät tulikasteensa valomiehenä suorittaneelle Patalalle, jonka valot saivat kommenteista päätellen ihmisiltä päät sekaisin.

homma pakettiin, osa porukasta nukkumaan ja suurin osa baariin. retrokiitokset järjestävälle taholle, muille orkestereille, paikalle saapuneille hulluille ja äänihenkilökunnalle. tiedätte, ketä olette ilman listaamistakin. kuvia keikasta nähtävillä perkele.comin kuvaosastolla, kiitos Jussille. seuraavaan kertaan - Mary kiittää ja kuittaa.

Leiviskä / Mary